Kuukausiraportti

Täällä on vierahtänyt aikaa jo kuukausi. Ja miten nopeasti! Hyvin oon sopeutunut tähän elämään ja tottunut arkirutiineihin, sekä oppinut ainakin pitkän liudan uusia sanoja! Kiitän kyllä todella tätä perhettä, parempaa en olisi voinut toivoa. Kaikki on niin mukavia ja ymmärtäväisiä ja on valmiita näyttämään kaikkea uutta saksalaisesta kulttuurista. Tämä ympäristökin sopii minulle täysin - kaupunki on lähellä, mutta eipä tuonne pellollekaan ole mikään matka. Odotan kyllä innolla myös tulevaa, erityisesti kun tämä kuu tästä heinäkuun puolelle kääntyy. Sitten pääsee näkemään ja kokemaan lisää uusia juttuja! Suurta koti-ikävää ei toistaiseksi ole vielä tullut. Luulen, että jos alan tarkemmin ajattelemaan asiaa ja miettimään, mitä kotona tekisin ja kenen kanssa ja niin edelleen, tulisi ehkä vähän haikea olo. Mutta olen jotenkin vaan ajatellut niin, että nään kuitenkin kaikki tutut sitten heinäkuussa, joten mitä sitä ikävöimään.

Työnteon puolesta täytyy sanoa, että välillä tuntuu, etten tee tarpeeksi hommia täällä talossa. Vaikka nuo kyllä toisinaan käskee pitämään välillä hengähdystaukoa! Käyn kuitenkin koirien kanssa lenkillä, syötän ne, pesen pyykkiä, silitän, mankeloin, imuroin, tiskaan, autan ruuanlaitossa ja koitan keksiä tekemistä tuolle nuorelle herralle. Koska tietsikka usein vie voiton ulkona leikkimiseltä, tuntuu, että minun pitää korvata sitä sitten jollain muulla, eli yritän sitten vielä enemmän tehdä muita hommia. No, mutta aion jatkaa yrittämistä ja teen kyllä nuo hommat samaan tapaan kuin ennenkin. Ollaan sitä tähänkin asti pärjätty! Ja Frau Mülleriltä kuulin, että yhdessä paikassa missä se käy siivoamassa, joutuu sen perheen au pair tekemään ihan kaiken ja olemaan lapsenvahtina 24/7. Kuulosti kyllä niin orjuuttamiselta, mitä se siitä kertoi. Esimerkiksi se perheen lapsi saa käskyttää sitä au pairia ihan miten tahtoo. Nyt se perhe lähtee 3 viikoks lomalle ja se tyttö joutuu jäämään yksin sinne, eikä sieltä edes kulje kovin usein busseja kaupunkiin eikä sillä ole autoa käytössä. Frau Müller lupasi kuskata sen tänne joskus käymään, ja olin heti että ilman muuta. Jos se ei nyt ehdi saada burn-outtia ennen sitä, raukka parka…

Keskiviikkona käytiin yhdessä mahtavassa askartelukaupassa, josta ostettiin maalaustarvikkeita ja liituja ja lyijykyniä ja muuta kivaa. Tänään kokeilin vähän pastelliliituja ja uusia akryylimaaleja, täytyy laittaa myöhemmin niistä kuvia vielä. Keskiviikkona haettiin vielä eläinkaupasta akvaarioon uusia asukkaita, siitä nuo pari kuvaa. Tuo patsas tossa käärmeterraariossa oli vaan niin hieno :D 

Tänään käytiin puolestaan hankkimassa tarvikkeita Aaronin Paavo Pesusieni –näytelmäasuun. Pahvilaatikosta, maalista, kankaasta ja muusta tilpehööristä saadaan varmasti jotain hauskaa aikaan. Asua tarvitaan vasta elokuussa, mutta ei me varmaan malteta olla askartelematta sitä aikaisemmin :D Huomenna olisi Schulfest eli se koulun juhla. Siellä vierähtää se aamu+iltapäivä. Ainiin, sain Aaronin luokanopettajalta Frau Schleipenilta, jonka miehelle piirsin sen volkkarin, tuikkukupin ja kortin kiitoksena piirroksesta. Tapaankin naisen varmaan huomenna Schulfestissä, täytyy kysyä, olisiko muita maalaustoiveita! 

"Erittäin sydämellinen kiitos aivan täydellisestä Käfer-piirroksesta (Käfer=koppakuoriainen), joka aiheutti suurta ihailua perheessämme. Ei ainoastaan mieheni iloinnut siitä. Ohessa pieni lahja. Paljon kiitoksia"